ESIOPETUSSUUNNITELMA MONTESSORILEIKKIKOULU AURINGONSÄDE 2011

SISÄLTÖ:

1.     ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET            

2.     ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1. Oppimiskäsitys

2.2. Oppimisympäristö

2.3. Työtavat

2.4. Sisällöt

    2.4.1. Käytännön elämän työt

    2.4.2. Aistimateriaalit

    2.4.3. Kieli ja vuorovaikutus

    2.4.4. Matematiikka

    2.4.5. Ympäristö ja luonnontieto

    2.4.6. Taide ja kulttuuri

    2.4.7. Etiikka ja katsomus

    2.4.8. Fyysinen ja motorinen kehitys

    2.4.9. Terveys

3. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

4. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA

5. LAPSEN ESIOPETUSUUNNITELMA JA SEN ARVIOINTI

6. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI

      6.1. Kasvun ja oppimisen yleinen tuki

      6.2. Tehostettu tuki

      6.3. Erityinen tuki

7. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT

      7.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki

      7.1.1 Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus

      7.1.2. Pidennetty oppivelvollisuus

 7.2. Esiopetuksen muu tuki

       7.2.1. Yhteistyö kodin kanssa

7.3. Yksilölliset suunnitelmat

        7.3.1. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

 7.4. Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

        7.4.1. Turvallisuuden edistäminen

        7.4.2. Salassapito ja tietojen luovuttaminen                 

1.     ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET

Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Se ei ole vain edeltävä vuosi vaan laajempaa lapsen kehitystä tukevaa toimintaa.

”Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Kaikkien lasten kasvu ja oppiminen on turvattava mahdollisimman hyvin.”

”Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen.”

”Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan ja häntä autetaan suuntautumaan uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Esiopetuksessa on huomioitava myös sukupuolten erityistarpeet. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen.”

Esiopetuksen tärkeimpänä tavoitteena on myönteisen minäkuvan vahvistuminen. Muita tavoitteita ovat

- oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen

- perustietojen, -taitojen ja –valmiuksien kehittyminen

- leikinomaisen työskentelyn kautta oppiminen

- Oppimisen ilon kokeminen

- haasteiden rohkea ja luova kohtaaminen

- ryhmän tasavertaisena jäsenenä toimiminen

Myönteinen minäkuva kehittyy

emotionaalisen ja sosiaalisen kasvatuksen, eettisen ja esteettisen kasvatuksen ja tiedollisen kasvatuksen kautta;

-          sosiaalisten suhteiden kehittyminen, vastuuntunto ryhmän jäsenenä

-          itsehillintä, tunteet, arjen tilanteista selviytyminen

-          oman vuoron odottaminen, ohjeiden kuunteleminen, tehtävien loppuun tekeminen, oma-aloitteisuuden lisääntyminen

-          hyvät tavat ja niiden merkitys, erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen

-          luonnosta nauttiminen ja vastuu rakennetusta ympäristöstä

-          erilaiset taiteelliset kokemukset

-          oikean ja väärän ymmärtäminen

-          tasavertaisuuden ymmärtäminen

-          paikallisen, kansallisen ja muiden maiden kulttuurien kokemukset

-          terveydestä huolehtimaan oppiminen

-          liikunnasta nauttiminen

-          kädentaidoista nauttiminen

-          aistijärjestelmän harjaannuttaminen, tiedon jäsentäminen, päättelykyky, abstraktin ajattelun kehittyminen

-          kielellinen kehitys, ilmaisutaito

-          matemaattisten taitojen kehittyminen, loogisen päättelykyvyn harjaannuttaminen

1.     ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1 Oppimiskäsitys

Kullakin lapsella on omanlainen luontainen tapa toimia ja oppia.  Lapsen   oppimisvalmiuksien tukeminen ja omassa tahdissa työskenteleminen ovat luontainen osa montessoripedagogiikkaa. Lapsi saa vaikuttaa ja valita tehtäviään ja eteneminen seuraa lapsen luontaista kiinnostusta. Oppiminen on aikaisempiin tietoihin pohjautuva prosessi, jossa lapsi on aktiivinen toimija. Uusi tieto rakentuu opitun tiedon päälle. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa ohjaajan, vertaisryhmän ja toisten lasten kanssa.

2.2 Oppimisympäristö

Lapsen ja ohjaajan sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus ovat keskeisessä asemassa. Iloinen, kiireetön ja lasta rohkaiseva ilmapiiri luo hyvät olosuhteet oppimiselle. Lapsi tarvitsee rakkautta, turvaa, tunteiden jakamista, oppimista, vapaa-aikaa, leikkiä, sääntöjä ja rajoja.

Montessoripedagoginen oppimisympäristö tukee lapsen luontaista kehitystä ja tarjoaa sopivasti haastetta lapsen kunkin kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Herkkyyskaudet; aistien kehittämisen, liikkeen koordinaation, järjestyksen ja sosiaalisen käyttäytymisen herkkyyskaudet, lapsen vastaanottavainen mieli ja luontaiset taipumukset ohjaavat lapsen toimintaa. Ympäristössämme lapsi valitsee itse tekemisensä tai autamme valinnassa.  Lapsi voi tehdä juuri niitä asioita, jotka vastaavat hänen sen hetkisiä kehitystarpeitaan. Lapset työskentelevät valintansa mukaan yksin, kaverin kanssa tai pienessä ryhmässä. Lapsi saa liikkua vapaasti, tehdä, tutkia, kokeilla ja toistaa tekemäänsä.

Montessoripedagogiikan mukaisesti esikoululaiset työskentelevät 3-5-vuotiaiden kanssa samassa tilassa. Tämä vahvistaa kuusivuotiaiden omaa osaamista, saadessaan harjoitusta esimerkiksi nuoremman lapsen ohjaamisessa. Esikoululaisille voidaan järjestää tarpeen mukaan myös omia tuokioita ja toimintaa.

Montessorivälineistö on konkreettista ja etenee asteittain helposta vaikeampaan. Tarkasteltavana on yksi uusi asia kerrallaan. Välineistö koostuu käytännön elämän töistä, aistimateriaaleista, äidinkielen ja matematiikan välineistä sekä kulttuurimateriaaleista. Useat välineet ovat itse korjaavia, lapsi huomaa virheensä itse ja saa mahdollisuuden keksiä siihen ratkaisun. Tämä haastaa lapsen toistamaan tekemäänsä, vertailemaan, valitsemaan ja tekemään johtopäätöksiä.

Toisten huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen kuuluu olennaisena osana käytännön elämän osa-alueeseen, ”Crace and Courtesy”, taitoja harjoitellaan luontevasti kaikissa tilanteissa.  Lisäksi päivittäin pienissä ryhmissä (tai koko ryhmä kerrallaan) harjoittelemme kohteliaita tapoja ja toisten huomioimista. Ryhmässämme 2½-6-vuotiaat lapset auttavat luontevasti toinen toisiaan.  Eri kulttuurien tuntemuksen kautta kasvaa myönteinen ja suvaitsevainen suhtautuminen toisiin ihmisiin ja kulttuureihin.

Päivän aikana lapsella on mahdollisuus montessorityöskentelyn lisäksi myös hiljentymiseen, lepoon sekä esimerkiksi erilaisten pelien pelaamiseen, rooli- ja rakenteluleikkeihin.

Tekemisen prosessi on meillä tärkeämpi, kuin itse tuotos. Se, että lapsi on nauttinut tekemisestään tai toisten lasten havainnoimisesta ja iloinnut siitä, on jo itsessään arvokasta.

2.3 Työtavat

”Opettaja ohjaa lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Esiopetuksessa työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen.”

Lähtökohtana on lapsen oma kiinnostus ja halu oppia. Montessoripedagogiikan mukaisesti lapsi saa konkreettisesti tutkia, kokeilla, toistaa tekemäänsä ja tehdä johtopäätöksiä yksin tai yhdessä toisen/toisten lasten kanssa. Yhtäjaksoinen työskentelyaika, joka on n. kolme tuntia kannustaa ja antaa lapselle mahdollisuuden pitkäjänteiselle työlle ja keskittyvään tekemiseen tähtäävään työilmapiiriin.

2.4 Sisällöt

Eheyttäminen

Sisältöalueet kootaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Lähtökohtana ovat lapsen kokemusmaailmaan läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat ja lapsen maailmankuvaa laajentavat ja jäsentävät sisällöt. Esiopetusvuosi on osa varhaiskasvatusta ja sen pohjana lapsen aikaisemmat kokemukset ja taidot.

Sisältöalueet

2.4.1 Käytännön elämän työt

Käytännön elämän töiden tavoitteena on lapsen omatoimisuuden, liikkeen yhteistyön, keskittymisen ja loogisen ajattelun harjoittaminen sekä oman tahdon kehittäminen. Lapsen itseluottamus kasvaa, kun hän kykenee toimimaan ympäristössä itsenäisesti.

1.      Perusharjoitukset, esimerkiksi maton rullaaminen, tuolin kantaminen, kaatelut

2.      Itsestä huolehtiminen, pukeutumiskehikot; napit, vetoketju, rusetti, käsien pesu, viikkaaminen

3.      Ympäristöstä huolehtiminen, pöydän peseminen, peilin kiillottaminen, kukkien kastelu

4.      Liikkeen koordinaatio, hiljaisuusleikki, viivalla kävely

5.      Sosiaaliset taidot, Hyvät tavat, tervehtiminen, ohittaminen, kiitos - ole hyvä, saisinko

2.4.2 Aistivälineet

”Imagination can have only a sensorial basis. The sensory education which prepares for accurate perception of all different details in qualities of things is the foundation of all observation. This helps us to collect from the external world the material for the imagination.” Maria Montessori

Aistimateriaalit harjaannuttavat lapsen aisteja. Aisteja harjaannuttavat välineet auttavat lapsen hermoratojen muodostumisessa ja kehittymisessä sekä aivotoiminnan kehittymisessä. Välineet eivät varsinaisesti esittele uusia asioita, vaan auttavat lasta luokittelemaan, lajittelemaan, vertailemaan ja järjestämään ympäristön asioita erilaisten ominaisuuksien mukaan. Lapsi oppii myös laatua kuvaavia käsitteitä ja abstrakti käsite saa konkreettisen muodon. Lapsi oppii kiinnittämään huomiota ympäristönsä yksityiskohtiin ja laatuihin, kun hänellä on kokemuksen ja kielen avulla siihen paremmat edellytykset. Harjoitukset antavat lapselle valmiuksia myös kirjoittamiseen ja matemaattisiin tehtäviin.

Aistimateriaalileikeissä lapsi kehittää sosiaalisia taitojaan, vuoron odottamistaitoa, keskittymiskykyä sekä kielellisiä että motorisia valmiuksia. Lapsi voi harjaannuttaa tuntoaistiaan myös käyttämällä sokkoliinaa ja saada näin kokemuksia siitä minkälaista on ”nähdä” käsillä.

2.4.3 Kieli ja vuorovaikutus

”Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvaansa. Esiopetuksen tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat.”

”Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon pohjana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi. Hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysynyt ja hänelle on vastattu.”

Kielen kehityksen herkkyyskausi on 2kk-5½-vuotiaalla lapsella, jolloin tämän kiinnostus kohdistuu ympärillä puhuttuun kieleen. Sosiaalisen kehityksen herkkyyskausi on 2½-6-vuotiaalla. Kieli kehittyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa lapsen ja ympärillä olevien ihmisten välillä. On tärkeää, että lapselle puhutaan hyvää ja rikasta kieltä. Montessori vertasi lapsen mieltä sieneen, joka imee itseensä kaikki vaikutteet ympäristöstään mitään valikoimatta.

Kuusivuotiaan lapsen puhe on selkeää ja sanamuodot oikeita. Riimittely, sanojen vääntely, salakielen keksiminen ja sanojen moni merkityksellisyyden ymmärtäminen kuuluvat esikouluikäisen kielenkäyttöön. Kuusivuotias nauttii huumorista ja alkaa ymmärtää kuvitellun ja todellisen eron. Hän käyttää monipuolista kieltä ja kuvailee tapahtumia yksityiskohtaisesti. Kuusivuotias selvittää asiansa ja hankalatkin tilanteet puhumalla. Kuusivuotiaan tarinankerrontataidot ovat hyvät. Lapsi hallitsee vokaalit, konsonanteissa voi olla vielä äännevirheitä.

Kielen avulla edistetään lapsen puheen, kielen, ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ilmaisun, vuorovaikutustaitojen oppimista ja oppimista yleensä. Tavoitteenamme on tukea monipuolisesti lapsen luontaista kiinnostusta kieleen; puhuttuun, kirjoitettuun ja luettuun kieleen.  Ohjaamme lasta rohkeaksi puhujaksi, kuuntelijaksi ja keskustelijaksi. Monipuolinen kirjallisuus, kauno- ja tietokirjallisuus on myös lasten ulottuvilla lukunurkkauksessa. Kirjavalikoimamme sisältää pääasiassa sellaisia todenperäisiä satuja ja tarinoita, jotka kertovat lapsen kokemusmaailmasta ja johon lapsen on helppo samastua.

LAPSEN KIELELLISIÄ VALMIUKSIA TUKEVIA HARJOITUKSIA

Käytännön elämän töiden avulla lapsi on jo harjoitellut liikkeen koordinaatiota monin tavoin ja voi edelleen kehittää liikkeen koordinaatiota ja lisätä töihin uusia haasteita.  Aistimateriaalien avulla lapsi on harjoittanut käden lihaksia, kynäotetta, ”kevyttä kättä” ja saanut paljon kokemuksia luokittelemisesta ja erilaisista muodoista ja laaduista. Lapsi syventää kokemuksiaan edelleen esiopetusvuonna ja siirtyy kohti abstraktimpaa ajattelua.

PUHUTTU KIELI

Lapsi saa harjoitusta siitä miten omaa äänenkäyttöä voi säädellä; äänen voimakkuus, äänen- sävy, sointi ja väri. Lapsi harjoittelee itsensä ilmaisemista ryhmässä selkeällä ja kuuluvalla äänellä. Tavoitteena on myös, että lapsi antaa vuoron toiselle ja jaksaa odottaa omaa vuoroaan. Taito ottaa toiset lapset huomioon kehittyy. Kuusivuotias käyttää sanastoa monipuolisesti ja osaa kertoa asiansa sujuvasti. Hän osaa muodostaa lauseita ja käyttää puheessaan kokonaisia lauseita. Lapsi osaa täydentää vaillinaisen lauseen.

Tavoitteena on, että kuusivuotias hallitsee kielen rakenteita ja muodon. Lapsi ymmärtää mikä on sana, tavu, yhdyssana, osaa tavuttaa ja laskea tavuja. Lapsi ymmärtää yleisiä ja harjoittelee aikaan liittyviä käsitteitä ja ajattelee abstrakteja, ei läsnä olevia asioita. Lapsi osaa olla kriittinen ja epäillä asioiden todenmukaisuutta ja oikeutta. Lapsi osaa ja uskaltaa kertoa asioistaan ryhmässä. Hänen kertomuksensa etenee loogisesti ja hän osaa kertoa lähi menneen ja lähi tulevaisuuden tapahtumista ja kokemuksista. Lapsi muistaa ja toistaa lyhyen tarinan ja osaa eritellä tarinasta esimerkiksi hassuja kohtia. Lapsi keksii itse tarinoita.

A) Sanasto

-Luokitellut korttisarjat auttavat lasta ympäristöön sopeutumisessa ja rikastuttavat sanavarastoa.

-Keskustelut

-laulut, laululeikit, runot, lorut, tarinat auttavat lasta kiinnittämään huomiota sanojen erilaisiin sävyihin ja painotuksiin.

-Käytännön elämän työt; lapsen kanssa keskustellaan esimerkiksi esineiden nimistä ja niiden osista ja käyttötarkoituksesta.

-Aistimateriaalit; lapsi oppii paljon nimiä ja laatusanoja.

-Matematiikan, kulttuuri, tiede ja taide; vuorovaikutusta myös tarinoiden, runojen, musiikin, draaman, askartelun ja maalaamisen kautta.

-Uutispiiri ja kysymysleikki antavat lapselle mahdollisuuden pienessä ryhmässä ilmaista itseään ja kuunnella muita.

B) Itseluottamus ja ilmaisutaito

              - Uutispiiri   

              - Kysymysleikki / saduttaminen                                                                                                  

              - Laululeikit

              - Hyvät tavat –piirit (Crace and Courtesy)

              - Draama

C) Kuuntelutaidot

              - Uutispiiri

              - Kysymysleikki / saduttaminen

              - Hyvät tavat –piirit

              - Tarinat, runot, lorut

KIRJOITTAMAAN JA LUKEMAAN VALMISTAVAT TEHTÄVÄ

”Real writing is an experience, the outbreak of an inner impulse, an act of compliance with a higher activity: It is not an exercise.” Maria Montessori

1.      Äänneleikki lapsi oppii ensin kirjainten äänteet (nimet opitaan isojen kirjainten yht,)

2.      Hiekkapaperikirjaimet,  äänteiden symbolit – ensin pienaakkoset

3.      Metallikuviot, harjaannuttavat oikeaa kirjoitussuuntaa

4.      Irtokirjaimet ovat lapsen apuna, kun käsi on vielä liian hidas kirjoittamaan, oikeinkirjoitus ei ole tärkeää alussa, tuemme lapsen innostusta  kirjoittamiseen. Lapsen kirjoittaessa on tärkeää, että hän itse lukee, mitä on kirjoittanut. Sanojen luominen on aluksi lapselle innostavampaa, kuin toisen kirjoituksen lukeminen.

5.      Esinelaatikoiden avulla lapsi ymmärtää, että toisen ajatuksia voi lukea.

6.      Toimintakortit ja ympäristön sanakortit kannustavat lasta lukemaan ja kirjoittamaan

KIRJOITTAMINEN JA LUKEMINEN

Itse kirjoittaessa lapsi tietää mitä haluaa kirjoittaa. Hän osaa hajottaa sanan äänteiksi ja kirjoittaa kunkin äänteen symbolin. Lukiessa toisen tekstiä lapsi ei tiedä mitä lukee ennen kuin hän on katsonut symboleita, antanut jokaiselle äänteen, muistanut ne, liittänyt äänteet yhteen ja lopulta ymmärtänyt merkityksen. Merkityksen ymmärtämiseen lapsen täytyy tunnistaa sana ja yhdistää luettu omiin kokemuksiinsa. Lukemaan oppiminen on monimutkaisempaa kuin kirjoittamaan oppiminen, siksi rohkaisemme lapsia ensin kirjoittamaan omia ajatuksia. Lasta autetaan ilmaisemaan itseään, tunnistamaan symbolien äänteet ja liittämään äänteet yhteen.

Lasta kannustetaan harjaannuttamaan kättään kirjoittamista varten

1.      Tunnustelemaan ja jäljentämään hiekkapaperikirjaimia

2.      Luontevan kynäotteen ja työskentelyasennon oppimiseen

3.      Pyyhekumin ja teroittimen käyttöön

4.      Kirjoitus kopioiden, viestien ja nimilappujen kirjoittamiseen

5.      Kirjainperheiden ja isojen hiekkapaperikirjainten tutkimiseen

6.      Välimerkkien käytön harjoittelemiseen

1.      Pienten kirjasten avulla

2.      Suomen kielen erikoisuuksia sisältävien kirjasten avulla

3.      Luokiteltujen korttien avulla

4.      Määritelmäkorttien lukemisharjoitusten avulla

5.      Lukuleikkien avulla tutustutaan sanaluokkiin

6.      ja lauseenjäsennykseen

Montessori on sanonut, että tekstin tarkoitus ei ole tulla luetuksi vaan tulla ymmärretyksi. On tärkeää, että lapsi oppii mekaanisen ja tulkitun lukemisen lisäksi arvostamaan ja rakastamaan kieltä ja lukemista = TOTAL READING.

2.4.4 Matematiikka

”Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matemaattiselle oppimiselle. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Matematiikan oppiminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä.”

Lapsella on luontaisesti matemaattinen mieli. Montessorin matemaattiset välineet innostavat lasta tutkimaan aistiensa avulla, mahdollistaen manipulaation ja kokeilun, antaen lapsen itse oivaltaa.

Matematiikan välineistön tavoitteena on tukea lapsen luontaisesti matemaattista kiinnostusta. Lapsen matemaattisen mielen ansiosta hänellä on luontainen taipumus loogisuuteen, järjestelmällisyyteen ja tarkkuuteen. Lapsi luontaisesti vertailee, päättelee ja laskee. Lapsi oppii käsitteiden nimeämistä, luokittelemista, sarjoittamista, mittaamista ja oppii käyttämään matemaattisia taitojaan käytännön tilanteissa ja ongelmanratkaisussa.  Lapsi oppii luottamaan omiin päätelmiinsä. Lapsi ymmärtää avaruudellisia käsitteitä (alla, päällä, vieressä, lähellä, kaukana, edessä, takana, sivulla). Lapsi hallitsee käsitteet aamu- ja iltapäivä, päivä, ilta, yö, eilen, tänään, huomenna, ylihuomenna. Lapsi osaa nimetä viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat. Lapsi opettelee kellon aikoja.

Matemaattisia valmiuksia tukevat harjoitukset

Käytännön elämän töiden avulla lapsi on harjoitellut mm. työn valitsemista, järjestelmällisyyttä ja työn tekemistä alusta loppuun. Lapsi on saanut kokemuksia esimerkiksi siitä, miten korkealle kannua pitää nostaa siitä kaadettaessa, kuinka tiukalle purkin kansi on kierrettävä ja kuinka paljon kiillotusainetta on sopiva määrä. Matematiikkaa on myös esimerkiksi leipomisessa, ompelemisessa ja matkojen arvioimisessa.

Aistimateriaalien konkreettisuus auttaa lasta abstraktin käsityksen muodostamisessa. Lapsella on jo kokemuksia esimerkiksi luokittelusta, vertailemisesta, laatusanoista, valitsemisesta ja päätelmien tekemisestä. Materiaali mahdollistaa toiston, mikä on oppimisen ja ymmärtämisen edellytys.

Matematiikan osa-alueet

Ryhmä 1  - Numerot 1-10 ja 0

Ryhmä 2 -  Kymmenjärjestelmä

Ryhmä 3 -  Luvut 11-19, lukujen 0-1000 vahvistaminen

Ryhmä 4 - Tärkeiden numeroyhdistelmien muistaminen,

peruslaskutoimitusten laskeminen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku

Ryhmä 5 - Kohti abstraktia laskemista

Ryhmä 6 – Murto-osat ja –luvut

2.4.5 Ympäristö ja luonnontieto

”Ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään, tukee ajattelua ja oppimaan oppimista, taitojen kehitystä sekä vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön.”

”Esiopetuksen tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureita sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutukset lähiympäristössä.”

Lapsi oppii huomaamaan ja hyväksymään ihmisissä olevaa samanlaisuutta ja erilaisuutta. Tärkeää on, että lapselle muodostuu eheä minä -käsitys. Lapsi osaa nimetä kehonsa osat. Lapsi rohkaistaan kertomaan tunteistaan. Lapsi tietää oman osoitteen, asuinpaikan ja puhelinnumeron sekä oman syntymäpäivän, kuukauden ja vuodenajan.

Kulttuurivälineistö antaa lapselle aistillisia kokemuksia maantieteestä, luonnontieteestä, musiikista, taiteesta ja tieteestä. Kulttuurivälineistön kautta lapsi saa lisää ideoita ympäristönsä ja maailman tutkimiseen. Välineistön tarkoituksena on auttaa lasta sopeutumaan ja sulautumaan ympäristöönsä ja innostua tutkimaan. Lapsi kehittää omaa persoonaansa sekä ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja.

Kasvi – ja eläintiede sisältää kokemuksia mm. eri maiden ja maanosien eläimistä, kasveista, sää- oloista ja –ilmiöistä, mm. veden olomuotojen tutkimisesta ja varjon syntymisestä. Tutustumme luontoon ja sen ihmeisiin kaikkina vuodenaikoina. Myönteiset kokemukset vahvistavat lapsen suhdetta luontoon.

Maantiede sisältää kokemuksia mm. avaruudesta, maapallosta, maanosista, eri maista, maa- ja vesimuodoista, eri maiden ihmisistä, asumuksista ja liikenteestä, ennen ja nyt. Myös aikalinja auttaa lasta ymmärtämään ajan käsitettä. Lapsi tutustuu maapallon liikkeeseen ajan selvittämiseksi, vuorokausi, viikko, vuosi.

2.4.6 Taide ja kulttuuri

”Esiopetuksen musiikki ja muut taidekokeilut ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä.”

”…lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia.”

Ympäristömme on huoliteltu, siisti ja kaunis, mikä innostaa lasta tutkimaan ja työskentelemään sekä osallistumaan ympäristöstä huolehtimiseen yhtenä ryhmän tärkeänä jäsenenä.

Musiikki/Taide – kannustamme lasta ilmaisemaan itseään musiikin ja draaman keinoin.

Kuunteleminen;  kuuloaistia harjoittavat leikit ja musiikin kuunteleminen ovat tärkeä osa musiikkia. Erilaisiin soittimiin, säveltäjiin ja musiikkiin tutustutaan lapsen kiinnostuksen mukaan. Laulaminen; laulujen ja laululeikkien, lorujen, rytmiikka harjoitusten kautta lapsi saa kokemuksia perussykkeestä, rytmistä ja melodioista. Soittaminen; kehosoittimet, rytmisoittimet ja melodiasoittimet antavat lapselle mahdollisuuden tuottaa itse musiikkia yksin ja toisten kanssa. Musiikkiliikunnassa lapsi saa toimia osana ryhmää ja kokea perussykkeen, tempon ja dynamiikan vaihtelua.

Soittimet ovat lapsen käytössä päivittäin. Ryhmän yhteiset musiikkihetket ovat lapselle tärkeitä sosiaalisia tilanteita. Rohkaisemme lapsia myös omaehtoiseen musisointiin muutaman lapsen ryhmissä. 

”Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta”.

Tavoitteenamme on tukea lasta itsensä ilmaisemiseen ja että lapsi myös sitä kautta vahvistaa itseluottamustaan. Rohkaisemme lasta kokeilemaan piirtämisen ja maalaamisen erilaisia tekniikoita, taidekokeiluihin on mahdollisuus joka päivä. Myös muovailu, askartelu, käsi- ja puutyöt, tanssi, draama sekä kirjallisuus ovat osa taidekasvatustamme.

Tieteeseen tutustutaan tutkimalla esimerkiksi miten arkielämän tavarat käyttäytyvät erilaisissa olosuhteissa. Lapsi saa kokemuksia luonnonlaeista, jotka hän voi tunnistaa. Kirjallisuus ja lasten omat ideat ovat apuna ja uusien mielenkiintoisten kokeiden lähteenä.

Englannin kieleen tutustumme laulamalla, loruilemalla sekä satujen avulla. Tavoitteena on, että lapsi saa tutustua englannin kieleen, kielen kehityksen herkkyyskauden aikana, jolloin sen omaksuminen on helppoa. Tutustumme käsitteisiin ja asioihin, jotka ovat lapsille tuttuja suomen kielellä ja etenemme luonnollisesti lasten kiinnostuksen mukaan.

2.4.7 Etiikka ja katsomus

”Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11§ turvaama oikeus, jota käyttää esiopetusikäisen kohdalla huoltaja.”

”Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista”.

”Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehityksestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin.”

Ohjaamme lasta eettisten päämäärien, kuten inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden ja väkivallattomuuden suuntaan. Eettisen kasvatuksen tukemisen tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään oman käyttäytymisensä vaikutukset toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Kuusivuotiaan oikeudentaju ja empatiakyky kehittyvät entisestään.

Jokaisella on oikeus työrauhaan, jonka ylläpitäminen on ohjaajien ja myös jokaisen yhteisön jäsenen vastuulla. Käytännön elämän töihin liittyviä hyviä tapoja, harjoittelemme pienissä ryhmissä päivittäin tai viikoittain.

Ristiriitatilanteet selvitämme välittömästi ja kehotamme lapsia kertomaan aikuisille, jos jotain ikävää on tapahtunut. Oikeudenmukaisuuden ja kunnioituksen kysymyksiä käsitellään silloin, kun keskustelua syntyy päivittäisten tapahtumien yhteydessä. Myös peloista ja syyllisyydestä keskustellaan niin, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi.

Montessoripedagogiikka on uskontokunnista riippumaton kasvatusfilosofia. Kunnioitamme kaikkia uskonnollisia sekä uskonnottomia katsomuksia.

Auringonsäteessä tutustutaan evankelisluterilaiseen uskontokatsomukseen kulttuurisidonnaisesti sekä mahdollisiin muihin leikkikoulun lasten omiin uskontoihin tai katsomuksen perinteisiin. Lapselle on varattu paikka hiljentymiseen.

2.4.8 Fyysinen ja motorinen kehitys

”Päivittäin monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsen hienomotoriset taidot, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa.”

”Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta”.

”Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle”.

Kuusivuotias muuttuu ulkoiselta olemukseltaan ja saattaa olla kömpelömpi vartalossa tapahtuvien muutosten vuoksi. Kuusivuotias on usein myös uhmaisempi ja kokeilee rajojaan. 5-6-vuotiaat tytöt ja pojat saattavat alkaa leikkiä erikseen.

Viikoittaisilla liikuntatuokioilla pyrimme antamaan lapselle innostavan ja iloa tuottavan liikuntakokemuksen, jolloin jokainen saa osallistua omien kykyjensä ja halujensa mukaisesti. Liikuntaa varten lapsella on hyvä olla liikuntavaatteet (ja kengät) erikseen. Opettelemme näin myös henkilökohtaista hygieniaa.

Liikunta sisältää perusliikkeitä, oman kehon hahmotusta ja –tuntemusta edistäviä leikkejä, välineliikuntaa, sääntöleikkejä ja muita leikkejä sekä ryhmätyöskentelytaitojen harjoittelemista. Juokseminen, kiipeily ja tasapainoilu antavat lapselle monipuolisen kuvan oman kehon ulottuvuuksista ja toiminnoista.

Ohjattua liikuntaa järjestämme sekä sisä-, että ulkotiloissa. Talvella luonnollisesti lapsille tarjotaan mahdollisuus osallistua hiihtoon, luisteluun ja pulkkailuun.

Myös oppimisympäristömme tukee lapsen luontaista tarvetta liikkua. Lapsi saa valita missä työskentelee ja miten; lattialla tai pöydän ääressä. Monet leikit sisältävät paljon liikkumista paikasta toiseen.

2.4.9 Terveys

”Esiopetus edistää lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtämään ja ottamaan vastuuta omasta terveydestä ja turvallisuudesta. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti.”

Aktiivinen, liikkuva lapsi tarvitsee kaksi lämmintä ateriaa päivässä, joista lounasruokailu kuuluu esiopetukseen. Ruokailun aikana harjoittelemme hygieniasta huolehtimista, pöydän kattamista, hyviä ruokatapoja ja uusien makujen maistamista.

3. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Opetus järjestetään siten, että se vastaa lapsen ikään ja edellytyksiin edistäen lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Auringonsäteessä tärkeää on, että oppimisympäristömme on turvallinen ja lasta yksilönä arvostava. Ympäristössämme lapsella on oikeus rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan, yksin ja yhdessä toisten kanssa.

Montessoripedagogiikan mukaisesti lapsella on mahdollisuus itse valita kiinnostuksensa mukaisia tehtäviä ja edetä omassa tahdissaan. Esikouluikäiset työskentelevät montessoripedagogiikan mukaisesti samassa tilassa yhdessä 3-5-vuotiaiden kanssa. Esiopetusikäisille järjestetään myös omia tuokioita/ ryhmätyöskentelytilanteita.

Tuemme lasta yhteistyössä perheen ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Teemme yhteistyötä muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lapsen oppimista ja hyvinvointia edistävien tahojen kanssa.

4. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA

”Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessin tukemisessa.  Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu sekä oman lapsensa tuntemus.”

Luottamuksellinen ja avoin suhde lapsen vanhempien ja henkilökuntamme välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tuemme vanhempien ensisijaista kasvatusvastuuta. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa ja hänen tarpeensa parhaiten. Perheiden kasvatusnäkemysten kuunteleminen ja huomioiminen toiminnassa on tärkeää. Vähintään kerran vuodessa järjestämme vanhempainillan, jonka sisältöön vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa. Pyrimme järjestämään myös muita yhteisiä tilaisuuksia, joissa perheet voivat paremmin tutustua toisiinsa. 
Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa esiopetussuunnitelmamme sisältöön ja osallistua sen arviointiin yhdessä muiden vanhempien kanssa.

Päivittäiset keskustelut hakutilanteessa, vanhempainillat, vanhempien keskustelut ovat tärkeä ja olennainen osa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. On tärkeää, että vanhemmat tietävät onko lapsi ollut päivän aikana tyytyväinen ja iloinen, mitä lapsi on päivän aikana tehnyt ja kenen kanssa hän on leikkinyt. On myös tärkeää, että lapsen yli ei puhuta hänen asioistaan, eikä kaikkea hänen tekemäänsä raportoida hänen kuullensa. Siksi mielestämme on tärkeää, että kuulumiset hakutilanteessa hoidetaan hienotunteisesti lapsi huomioiden tai muuna aikana. Lapsen henkilökohtainen esiopetussuunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. Kuuntelemme mielellämme vanhempien palautetta, ideoita ja toiveet lapsen hoidon ja toiminnan kehittämisen suhteen. Perheet saavat lukuvuoden päätteeksi valokuvia muistoksi lapsen vuodesta joko cd:llä tai muistitikulla.

5. LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA JA SEN ARVIONTI
”Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen tämän hetkiset kokemukset, tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet”.

”Esiopetuksen arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleistavoitteet ja mahdollisen lapsen esiopetussuunnitelman suunnitelmassa asetetut lapsen tavoitteet toteutuvat.”

Laadimme henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman kullekin lapselle yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan syys- ja kevätkauden päätteeksi.

6. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

”Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys-, ja oppimisedellytyksiä. Kasvun ja oppimisen tuen avulla edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä”

Toiminnan perustana Auringonsäteessä on yhdessä vanhempien kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka kirjataan lapsen henkilökohtaiseen suunnitelmaan. Lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon tukeminen sekä tasavertaisen ryhmän jäsenyyden tukeminen ovat ensisijaisia tavoitteitamme. Työskentelyn lähtökohtana on lapsen kiinnostuksesta lähtevä tutkiva, toiminnallinen, sopivasti haastava tekeminen sekä yksilöllisesti, että ryhmässä. Tämä edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja valmiuksia uusien asioiden oppimiseen sekä ehkäisee oppimisvaikeuksia.

Tuen tarpeen ilmetessä lapsella on oikeus saada tukea. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti. Mahdollisuuksiemme mukaan tukea voidaan antaa Auringonsäteessä, mutta tarvittaessa ohjaamme perheen eteenpäin.

6.1 Kasvun ja oppimisen yleinen tuki

”Lapsen tukeminen osa kaikkea kasvatusta, esiopetusta ja ohjausta.”

Otamme huomioon kaikkien lasten tarpeet. Huolenpito ja myönteinen ilmapiiri edistävät lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukevat oppimisvalmiuksien kehittymistä. Huomioimme kunkin lapsen erilaiset lähtökohdat esiopetuksessa. Ohjaamme lasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja haasteensa. Tekemisen ilon vahvistaminen työskentelytilanteissa on tärkeää. Se, että lapsi saa itse osallistua päivänsä suunnitteluun ja kulkuun on tärkeää.

Yhteistyössä vanhempien kanssa laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Apuna voidaan käyttää myös erityisopettajan työpanosta lapsen tuen tarpeisiin.

6.2 Tehostettu tuki

”Lapselle, joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Erityisopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. On tärkeää huolehtia lapsen mahdollisuuksista onnistumisen kokemuksiin niin oppimisessa kuin ryhmän jäsenenäkin ja tukea lapsen myönteistä käsitystä itsestään.”

Lapsen erityisen tuen tarve ja henkilökuntamme mahdollisuudet tukea lasta arvioidaan lapsikohtaisesti. Henkilökuntamme ei ole saanut erityiskoulutusta, joten on mahdollista, että tarvittaessa ohjaamme perheen saamaan asiantuntija-apua muualla.

 7. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT

7.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki

7.1.1 Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus

”Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Sellaisen lapsen, jolle on tehty erityisen tuen päätös, esiopetus annetaan erityisopetuksena hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti.”

7.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus

”Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä kestää yhden tai kaksi vuotta.  Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan mahdollisimman hyvin.”

7.2 Esiopetuksen muu tuki

7.2.1 Yhteistyö kodin kanssa

”Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.”

Yhteistyössä vanhempien kanssa laadimme lapselle henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman. On tärkeää, että vanhemmat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä kanssamme. Vuorovaikutus ja avoimuus lapsen kodin ja Auringonsäteen välillä on edellytys toimiessamme lapsen parhaaksi. Vuorovaikutus ja luottamuksellinen suhde lisäävät tuntemustamme lapseen ja auttavat meitä esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ensisijainen kasvatusvastuu on lapsen vanhemmilla. Meidän tehtävämme on tukea kodin kasvatustehtävää esiopetuksen ja sitä täydentävän päivähoidon ajan.

7.3 Yksilölliset suunnitelmat

7.3.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

”Oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta.”

Yhteistyössä vanhempien ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa laadimme suunnitelman, johon kirjataan lapsen vahvuudet, haasteet ja tavoitteet esiopetusvuoden ajaksi. Tavoitteisiin pääsemistä seurataan ja arvioidaan vuoden aikana viikoittain/kuukausittain.

Esiopetusvuoden keväällä hyvissä vanhempien kanssa keskustelutilaisuudessa arvioidaan lapsen kehitystä koulukypsyyden ja valmiuden kannalta. Esiopetuksesta annetaan osallistumistodistus, joka ei ole arviointi.

7.4 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

7.4.1 Turvallisuuden edistäminen

”Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu sekä fyysinen, psyykkinen, että sosiaalinen turvallisuus.”

Auringonsäteessä sitoudumme varhaiseen puuttumiseen lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Auringonsäteen turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu näiden ehkäisyä ja puuttumista koskevat toimintaohjeet, tapaturmien ennaltaehkäisy ja pelastussuunnitelmaan liittyvät asiat äkillisten kriisien, uhka- ja vaaratilanteiden varalle.

7.4.3 Salassapito ja tietojen luovuttaminen

”Salassapidolla tarkoitetaan sekä asiakirjan pitämistä salassa että kieltoa ilmaista tietoa suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot lasten ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot lapselle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta.”