Montessorileikkikoulu

Auringonsäde

Sisältö

1.    JOHDANTO

1.1  Auringonsäteen esittely…………………………………………………………………………………………. 1

1.2  Auringonsäteen toiminta-ajatus…………………………………………………………………………….. 1

2.    VARHAISKASVATUS

2.1  Varhaiskasvatuksen arvopohja……………………………………………………………………………….. 2

2.2  Leikkikouluun tuleminen ja lähteminen………………………………………………………………….. 2

2.3  Ulkoilu ……………………………………………………………………………………………………………………  3

2.4  Ruokailu………………………………………………………………………………………………………………….. 3   

2.5  Lepo………………………………………………………………………………………………………………………… 3

2.6  Kasvatuspäämäärien toteuttaminen Auringonsäteessä…………………………………………… 4

3.    VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTUMINEN

3.1  Tutustumiskäynti Auringonsäteeseen……………………………………………………………………… 5

3.2  Lapsen aloittaessa Auringonsäteessä………………………………………………………………………. 5

3.3  Kasvattajan rooli……………………………………………………………………………………………………… 6

3.4  Varhaiskasvatusympäristö………………………………………………………………………………………. 7

3.5  Oppimisen ilo………………………………………………………………………………………………………….. 8

3.6  Lapselle ominainen tapa toimia………………………………………………………………………………. 9

3.7  Liikkuminen/Liikunta……………………………………………………………………………………………….. 9

4.    VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET

4.1  Käytännön elämän työt…………………………………………………………………………………………… 9

4.2  Aistimateriaalit………………………………………………………………………………………………………. 10

4.3  Kieli ja vuorovaikutus……………………………………………………………………………………………10-13

4.4  Matemaattinen orientaatio………………………………………………………………………………….13-14

4.5  Luonnontieteellinen orientaatio/Kulttuuri……………………………………………………………… 14

4.6  Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio……………………………………………………………….. 15

4.7  Esteettinen orientaatio…………………………………………………………………………………………… 15

4.8  Eettinen orientaatio………………………………………………………………………………………………... 16

4.9  Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio………………………………………………………………. 17

5.    VANHEMPIEN OSALLISUUS LAPSEN VARHAISKASVATUKSEEN

5.1  Kasvatuskumppanuus……………………………………………………………………………………………… 17

5.2  Vanhempien osallisuus ja yhteistyökäytännöt…………………………………………………………. 17

5.3  Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi……………………………………………….. 18

6.    ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA……………………………………………….. 18

7.    KIELI- JA KULTTUURINÄKÖKOHTIA VARHAISKASVATUKSESSA…………  19

8.    YHTEISTYÖVERKOSTO…………………………………………………………………………………………  19

9.    VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN………………………. 19

     10. ESIOPETUS…………………………………………………………………………………………………………………..19

11. LIITTEET…………………………………………………………………………………………………………………..  19

    12. YHTEYSTIEDOT……………………………………………………………………………………………………..  20

       VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

      Montessorileikkikoulu Auringonsäde

1. JOHDANTO

1.1 Auringonsäteen esittely

Montessorileikkikoulu Auringonsäde perustettiin elokuussa 2008 puolipäiväiseksi leikkitoimintamuotoiseksi leikkikouluksi. Auringonsäde toimi Espoon Olarissa, Ellipsipolku 4:ssä.

Elokuusta 2010 lähtien Auringonsäde on toiminut kokopäiväisenä varhaiskasvatusta ja esiopetusta tarjoavana yksikkönä. Tammikuusta 2011 Auringonsäde on toiminut Kuusikallionkuja 3 F:ssä Olarissa. Kokopäiväisiä ja seitsemän tunnin hoitopaikkoja on yhteensä 22. Toiminnasta vastaa päivähoitaja ja montessoriohjaaja Kirsikka Tschaplin, lastentarhanopettaja Anu Talkamo-Kivelä sekä päivähoitaja Harriet Skarp. Keittiö- ja päiväkotiapulainen toimii Outi Martikainen, joka on myös lähihoitaja.

Auringonsäde on avoinna klo 8-16.30, perheet voivat valita joko 7 tunnin hoidon klo 8-15 tai koko päivä hoidon klo 8.00-16.30. Päivä koostuu aamupalasta, kolmen tunnin yhtäjaksoisesta montessorityöskentelyajasta, lounaasta, ulkoilusta, päiväsadusta (lepohetkestä), välipalasta ja leikistä.

Montessorivälineiden lisäksi lapsilla on käytössään iltapäivisin mm. muita pelejä, roolivaatteita, koti- ja kauppaleikki. Piirustus- ja maalaustarvikkeet ovat myös aina lasten vapaassa käytössä.

1.2 Auringonsäteen toiminta-ajatus

Auringonsäde on 2½-6-vuotiaiden lasten leikkikoulu. Toimintamme lähtökohtana on Espoon Varhaiskasvatus - ja Esiopetussuunnitelman perusteet sekä montessoripedagogiikka. Pedagogiikka perustuu lapsen havainnointiin, lapsen persoonallisuuden kehityksen huomioimiseen ja tukemiseen. Kunnioitamme jokaisen lapsen omia luontaisia taipumuksia, herkkyyskausia ja temperamenttia. Toimintaa ohjaa lapsen spontaani motivaatio ja ohjaajan oikeanlaatuinen ja oikein ajoitettu ohjaus. Näin kehitämme lapsessa kykyä tavoitteelliseen toimintaan. Kuuntelemme perheiden näkemyksiä, lapsen mielipiteitä ja kiinnostuksen kohteita ja otamme ne huomioon toiminnassa.

2. VARHAISKASVATUS

”Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista”.

2.1 Varhaiskasvatuksen arvopohja

Lapsi tarvitsee rakkautta, hoivaa, turvaa, tunteiden jakamista, oppimista, vapaa-aikaa, leikkiä, sääntöjä ja rajoja.

Haluamme tarjota lapsille turvallisen hoitopaikan, jonne vanhemmat voivat jättää lapsensa luottavaisin mielin ja jonne lapset tulevat ilolla. Perheiden kasvatusnäkemysten ja toiveiden kuunteleminen auttavat meitä työmme kehittämisessä. Perheiden tasa-arvoinen kohtelu ja suvaitsevainen suhtautuminen kuuluvat olennaisena osana työhömme.

Meille on tärkeää, että jokainen lapsi tulee huomioiduksi ja hyväksytyksi omana itsenään joka päivä. Auringonsäteessä lapsi saa kiireettömästi tehdä asioita, jotka vastaavat hänen sen hetkistä kehitystään ja tarpeitaan. Kuuntelemme lasta ja otamme hänen näkemyksensä ja ideansa huomioon toiminnassamme; toimimme lasta kuunnellen.

2.2 Leikkikouluun tuleminen ja lähteminen

 On tärkeää, että lapsi saa riisua ja pukeutua mahdollisimman omatoimisesti. Vanhempi tai henkilökunta auttaa lasta tarvittaessa. Vanhempi voi aamulla lapsen saatettuaan eteiseen ja ohjaajan huomioitua lapsen tulon, jättää tämän riisuuntumaan omatoimisesti jos se on luontevaa lapselle. Tervehdimme ja huomioimme jokaisen lapsen erikseen tulotilanteessa kättelemällä lapsen kanssa. Lapsi käy myös pesemässä kätensä ennen ryhmään tuloa. Vanhemman kanssa voidaan pikaisesti vaihtaa päivään liittyvät tiedot tai huomioitavat asiat lasta koskien. Vanhempien kannattaa varautua pieneen odottamiseen, jos henkilökunta on varattuna, tärkein tehtävämme on olla ryhmässä lasten käytettävissä. Lapsen lähtiessä kotiin, vanhemmille kerrotaan lapsen päivästä; on kuitenkin tärkeää, että lapsen yli ei puhuta hänen asioistaan. Lapselle sanotaan kätellen näkemiin ja kiitetään mukavasta päivästä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan henkilöt, jotka lapsen pääsääntöisesti hakevat sekä lisäksi henkilöt, joille lapsen voi luovuttaa. Vanhemmat voivat ilmoittaa poikkeuksista tapauskohtaisesti.

2.3 Ulkoilu

Ulkoilemme pääsääntöisesti viereisessä Olarinmäen puistossa, jonne/josta siirtyminen tapahtuu aikuisen johdolla. Lisäksi teemme metsäretkiä Olarin keskuspuistoon, jonne meiltä on kävelymatkaa n. 10 min.

Päivittäinen ulkoiluaika on lounaan ja satutuokion jälkeen, mutta se voi vaihdella lapsista ja tilanteista riippuen. Ulkoilemme periaatteessa joka säällä. Säänmukaiset ulkoiluvaatteet auttavat lasta nauttimaan ulkoilusta kaikenlaisessa säässä. Varavaatteita on hyvä olla tilanteen ja sään mukaan. Vaatteet on hyvä nimikoida.

Ulkoilu antaa lapselle mahdollisuuden erinomaiseen liikuntaan sekä kehittää sosiaalisia taitoja.

Turvallisuussuunnitelmassamme on erillinen osio liittyen ulkoilu – ja retkikäytäntöjen turvallisuuteen. Turvallisuussuunnitelma on leikkikoululla luettavissa.

2.4 Ruokailu

Aamupala puuron keitämme itse, lounasruokamme tulee Amicalta ja välipala osittain. Kasvis- ja erityisruokavalioista tarvitsemme lääkärintodistuksen. Moniallergisten lasten ruoasta veloitamme lisämaksun.

Syömme lounaan n. klo 11.30 ja välipalan n. klo 14.15.

Ruokailujen aikana harjoittelemme hyviä ruokailutapoja ja harjoittelemme uusiin makuihin totuttelemista. Ennen ruokailua huolehdimme käsihygieniasta sekä ruoan hygienisestä esillepanosta. Lapset vuorollaan auttavat pöytien kattamisessa ja osallistuvat yhteisen ruokailun käytännön järjestelyihin. Lasten omatoimisuuden tukeminen on tärkeä osa ruokailua; lapset ottavat itse ruoan, kaatavat juomansa sekä voitelevat leipänsä. Lapsia myös kannustetaan ja ohjataan oman ruokailupaikkansa siistimiseen ruokailun päätyttyä. Xylitolia on tarjolla aina ruokailujen jälkeen.

2.5 Lepo

Lounaan jälkeen luemme lapsille yhteisen, noin puoli tuntia kestävän sadun. Satuhetkellä luetaan myös jatkokertomuksia. Lapset, jotka tarvitsevat päiväunet ja joiden vanhemmat sitä toivovat, saavat nukkua lavereilla, ja käyttää kotoa tuotuja tyynyjä ja peittoa, jotka pestään kotona määräajoin. Vanhempien toiveet levosta kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

2.6 Kasvatuspäämäärien toteuttaminen Auringonsäteessä

* lapsen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen

* toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen

* itsenäisyyden asteittainen lisääminen

Kunnioitamme lasta tasavertaisena henkilönä ja jokaista lasta yksilönä huomioiden kunkin sisäsyntyiset tarpeet. Luotamme lapsen kykyyn oppia omassa tahdissaan, itse tutkien ja oivaltaen. Havainnoidessamme lasta saamme tärkeää tietoa lapsen kehitysvaiheista ja siitä minkälaista ohjausta lapsi kulloinkin tarvitsee. Esittelemme lapselle välineistöä ja pidämme huolta ympäristöstä. Lapsi on aktiivinen toimija, joka oppii parhaiten itse tekemällä. Annamme lapselle tilaa tehdä itse ja autamme tarvittaessa. Lapsen toiminnallinen itsenäistyminen kehittyy tarpeellisen huolenpidon ollessa saatavilla. Lapsi saa iloita osaamisestaan ja kyvystään hoitaa asioita itsenäisesti. Lapsi harjaantuu myös auttamaan muita ja huolehtimaan yhteisestä ympäristöstä.

Montessoriympäristömme on suunniteltu tukemaan lapsen luontaista kehitystä ja tarjoamaan sopivasti haastetta lapsen kunkin kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Herkkyyskaudet; aistien kehittämisen, liikkeen koordinaation, järjestyksen ja sosiaalisen käyttäytymisen herkkyyskaudet, lapsen vastaanottavainen mieli ja luontaiset taipumukset ohjaavat lapsen toimintaa. Ympäristössämme lapsi valitsee itse tekemisensä tai autamme valinnassa.  Lapsi voi tehdä juuri niitä asioita, jotka vastaavat hänen sen hetkisiä kehitystarpeitaan. Lapset työskentelevät valintansa mukaan yksin, kaverin kanssa tai pienessä ryhmässä. Lapsi saa liikkua vapaasti, tehdä, tutkia, kokeilla ja toistaa tekemäänsä turvallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä.

Montessorivälineistö on konkreettista ja etenee asteittain helposta vaikeampaan. Tarkasteltavana on yksi uusi asia kerrallaan. Välineistö koostuu käytännön elämän töistä, aistimateriaaleista, äidinkielen ja matematiikan välineistä sekä kulttuurimateriaaleista. Useat välineet ovat itse korjaavia, lapsi huomaa virheensä itse ja saa mahdollisuuden keksiä siihen ratkaisun. Tämä haastaa lapsen toistamaan tekemäänsä, vertailemaan, valitsemaan ja tekemään johtopäätöksiä.

Toisten huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen kuuluu olennaisena osana käytännön elämän osa-alueeseen, ”Crace and Courtesy”, taitoja harjoitellaan luontevasti kaikissa tilanteissa.  Lisäksi päivittäin pienissä ryhmissä (tai koko ryhmä kerrallaan) harjoittelemme kohteliaita tapoja ja toisten huomioimista. Ryhmässämme 2½-6-vuotiaat lapset auttavat luontevasti toinen toisiaan.  Eri kulttuurien tuntemuksen kautta kasvaa myönteinen ja suvaitsevainen suhtautuminen toisiin ihmisiin ja kulttuureihin.

Päivän aikana lapsella on mahdollisuus montessorityöskentelyn lisäksi myös hiljentymiseen, lepoon sekä esimerkiksi erilaisten pelien pelaamiseen, rooli- ja rakenteluleikkeihin.

Tekemisen prosessi on meillä tärkeämpi, kuin itse tuotos. Se, että lapsi on nauttinut tekemisestään tai toisten lasten havainnoimisesta ja iloinnut siitä on jo itsessään arvokasta.

3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN

”Hyvän hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella voidaan edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä”.

3.1 Tutustumiskäynti Auringonsäteeseen

Vanhempi voi sopia tutustumiskäynnin hänelle sopivaksi ajankohdaksi henkilökunnan kanssa. Vanhempi voi tulla ensin yksin tutustumaan leikkikoulun toimintaan havainnoimalla ryhmän toimintaa. Mikäli toiminta tuntuu omalle lapselle sopivalta ja perheelle luontevalta, lapsi voi tulla vanhempansa kanssa tutustumaan.

Vanhempi voi ilmoittaa lapsensa leikkikoulun jonoon ottamalla yhteyttä sähköpostitse Auringonsäteen kotisivujen kautta ja pyytämällä hakulomakkeen tai puhelimitse.

Toiminnastamme kiinnostuneet ovat tervetulleita havainnoimaan toimintaamme ennalta sovittuna aikana.

3.2 Lapsen aloittaessa Auringonsäteessä

Lapsen aloittaessa leikkikoulun vanhempien ja henkilökunnan kesken pidetään tapaaminen, jossa kirjataan vanhempien kasvatusnäkemyksiä ja toiveita lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa varten. Lapsi voi olla mukana tapaamisessa. Lapsi voi aloittaa 2½-vuotiaana kun lapsi omaa jonkin verran omatoimisuutta ja jonkin verran keskittyy tekemäänsä, eikä lapsella ole vaippaa.

 Tavoitteenamme on auttaa ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua, mitään osa-aluetta nostamatta yli muiden. Kunnioitamme kunkin lapsen luontaista tapaa toimia ja omaksua asioita ja sallimme lapsen vapaasti tutkia ja tehdä. Tavoitteenamme on, että lapsi oppii itse ajattelemaan ja toimimaan itsensä ja muiden parhaaksi ja olemaan ryhmän yhteistyökykyinen jäsen.

Kunnioitamme lasta tasavertaisena ihmisenä –

·         Huomioimme kunkin lapsen yksilöllisesti tulo – ja hakutilanteissa

·         Korostamme asioita, joissa lapsi on taitava ja osaa, emme niitä, mitä hän ei osaa

·         Autamme lasta auttamaan itse itseään mahdollisimman paljon

·         Kunnioitamme lasta kaikissa tilanteissa

·         Puhumme lapselle hänen tasollaan, kunnioittavasti ja hyvää kieltä. Emme puhu lapsen yli häntä koskevista asioista, emmekä arvostele hänen tekemisiään muiden kuullen.

·         Lapsi on lähtökohtaisesti hyvä, emme aseta ennakkoluuloja lasta tai perhettä kohtaan

·         Meillä on näkemys siitä, että lapsi on avain ihmiskunnan kehitykseen

·         Kohtelemme lasta yhtä kunnioittavasti ja huomaavaisesti, kuten kaikkia kanssa ihmisiä

Luomme ympäristön siten, että lapsi voi toimia niin, että se tukee lasta hänen pyrkimyksessään kasvaa omaksi itsekseen –

·         Lapsella on vapaus valita tekemisensä kehitystarpeidensa mukaisesti

·         Lapsi saa toimia kiireettömässä ilmapiirissä ilman kilpailua ja vertailua

·         Kannustamme lasta tekemään ja harjoittelemaan hänen oman kehityksensä kannalta tärkeitä asioita

·         Emme korjaa lapsen tekemää virhettä sen tapahtuessa, vaan aina epäsuorasti (paitsi silloin, kun se aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa toiselle)

·         Autamme lasta ottamaan vastuuta toiminnastaan ryhmän jäsenenä

·         Kannustamme lasta ryhmätyöskentelyyn ja yhteistyöhön toisten lasten kanssa

Tavoitteenamme on, että lapsi on, jokainen omana itsenään, tärkeä osa ryhmää ja että hän voi toimia aktiivisena ryhmän jäsenenä kaikkien hyvinvoinnin parhaaksi. Erilaisia oppimismahdollisuuksia ja haasteita tarjoavassa ympäristössämme lapsessa herää kiinnostus ja halu oppia. Tuemme erilaisia oppijoita ja annamme lapselle tilaa kokeilla ja tutkia. Olemme sitoutuneet yksilötasolla lapsen havainnointiin, ohjaamiseen ja mallin näyttämiseen. Kirjaamme havaintomme kustakin lapsesta.

3.4 Varhaiskasvatusympäristö

Oppimisympäristössämme tavoitteena on lapsen omatoimisuus, toiminnallinen itsenäistyminen, se että lapsi oppii tekemään valintoja ja oppii keskittymään tekemäänsä sekä se, että lapsi oppii huomioimaan toiset ja oppii antamaan työrauhan toisille.

Yhteisössämme on kolme sääntöä, jotka toimivat kaikkialla:

1.      ketään tai mitään ei saa vahingoittaa

2.      työrauhan antaminen toisille

3.      tavarat palautetaan paikoilleen samanlaisena, kuin ne olivat

Ympäristömme vastaa lapsen fyysisiin, psyykkisiin, emotionaalisiin, älyllisiin, sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin. 3-6-vuotiaat lapset työskentelevät yhdessä.

Ympäristössämme kaikki on lapsen kokoista, jotta lapsi voi toimia mahdollisimman vapaasti ja itsenäisesti. Kaikilla tavaroilla on oma paikkansa hyllyssä; ulkoinen järjestys auttaa lasta hänen sisäisen järjestyksensä kehittymisessä. Useissa välineissä on värikoodi, mikä helpottaa lasta hahmottamaan mitkä asiat kuuluvat yhteen. Esteettisyys ja siisteys ovat tärkeitä lapsen motivoinnin ja järjestyksen kannalta. Välineitä on rajoitetusti, mikä myös opettaa lasta odottamaan omaa vuoraan ja antaa välineille lisäarvoa.

Ympäristömme on jaettu eri osiin matalin hyllyin ja koostuu käytännön elämän töistä, aistimateriaaleista, kielen ja matematiikan välineistä sekä kulttuurivälineistöstä. Kaikki välineet on asetettu asteittain vaikenevaan järjestykseen matalille avohyllyille, joista lapsi voi niitä vapaasti valita käyttöönsä. Välineet ovat valmiita kokonaisuuksia lapsen käyttöön. Kannustamme lasta tekemään aloittamansa työ loppuun ja palauttamaan se hyllylle omalle paikalleen samanlaisen, kuin se oli. Lapsi voi työskennellä pöydän ääressä tai matolla lattialla. Ohjaajat pitävät huolen ympäristöstä, mutta myös lasta kannustetaan yhteisen viihtyvyyden ja mukavuuden ylläpitämiseen huolehtimalla ympäristöstään.

3.5 Oppimisen ilo

”Lapsi on synnynnäisesti utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on hänelle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aistejaan. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset liittävät asioita ja tilanteita omiin kokemuksiinsa, tuntemuksiinsa ja käsiterakenteisiinsa. Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut”.

Montessoripedagogiikan mukaisesti tuemme lapsen luontaista kiinnostusta ja halua oppia itse tehden ja tutkien. Autamme lasta tekemään itse kehitystasonsa mukaisesti. Onnistumisen kokemukset pienistä asioita ovat tärkeitä, joka päivä.

Jokaisella lapsella on oma kansio, johon lapsi voi kerätä omia töitään ja tärkeitä papereita. Kansioon voidaan laittaa myös muun muassa valokuvia ja laulunuotteja.

3.6 Lapselle ominainen tapa toimia

Otamme toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioon lapselle luontaiset tavat toimia; leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen. Luotamme lapsen oppimisen motivaatioon ja kykyyn antamalla lapselle mahdollisuuden tehdä päätöksiä ja valita. Kunnioitamme ja arvostamme lapsen työtä/leikkiä. Sitä ei keskeytetä aikuisen toimesta; esimerkiksi yhteisiin piireihin lapsella on vapaus tulla tai olla tulematta, jos hänellä on jokin muu asia tekeillä.

Haastavien tehtävien tekeminen on lapselle luonteenomaista. Montessorimenetelmän tarkoituksena ei ole tiedon siirtäminen, siksi tuemme lapsen luontaista uteliaisuutta ja toiminnallisuutta. Kehitämme varhaiskasvatustamme arvioimalla jatkuvasti lapsen ja henkilökunnan toimintaa.

3.7 Liikkuminen/Liikunta

”Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta”.

”Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle”.

Viikoittaisilla liikuntatuokioilla pyrimme antamaan lapselle innostavan ja iloa tuottavan liikuntakokemuksen, jolloin jokainen saa osallistua omien kykyjensä ja halujensa mukaisesti.

Liikunta sisältää perusliikkeitä, oman kehon hahmotusta ja –tuntemusta edistäviä leikkejä, välineliikuntaa, sääntöleikkejä ja muita leikkejä sekä ryhmätyöskentelytaitojen harjoittelemista.

Ohjattua liikuntaa järjestämme sekä sisä-, että ulkotiloissa. Talvella luonnollisesti lapsille tarjotaan mahdollisuus osallistua hiihtoon, luisteluun ja pulkkailuun.

Myös oppimisympäristömme tukee lapsen luontaista tarvetta liikkua. Lapsi saa valita missä työskentelee ja miten; lattialla tai pöydän ääressä. Monet leikit sisältävät paljon liikkumista paikasta toiseen.

4. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET

”Orientaation käsitteellä korostetaan sitä, että tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä”.

4.1 Käytännön elämän työt

”Auta minua tekemään se itse!”

Käytännön elämän työt sisältävät itsestä, ympäristöstä ja toisista huolehtimiseen ja motoriikkaan liittyviä harjoituksia. Ne toimivat linkkinä kodin ja leikkikoulun välillä, auttavat lasta sopeutumaan uuteen ympäristöön ja valmentavat ympäristön muihin tehtäviin. Niiden tavoitteena on lisäksi lapsen omatoimisuuden, liikkeen yhteistyön, keskittymisen ja loogisen ajattelun harjoittaminen sekä oman tahdon kehittäminen. Lapsen itseluottamus kasvaa, kun hän kykenee toimimaan ympäristössä itsenäisesti.

1.      Perusharjoitukset, esimerkiksi maton rullaaminen, tuolin kantaminen, kaatelut

2.      Itsestä huolehtiminen, pukeutumiskehikot; napit, vetoketju, rusetti, käsien pesu, viikkaaminen

3.      Ympäristöstä huolehtiminen, pöydän peseminen, peilin kiillottaminen, kukkien kastelu

4.      Liikkeen koordinaatio, hiljaisuusleikki, viivalla kävely

5.      Sosiaaliset taidot, Hyvät tavat, tervehtiminen, ohittaminen, kiitos - ole hyvä, saisinko

4.2 Aistimateriaalit

”Imagination can have only a sensorial basis. The sensory education which prepares for accurate perception of all different details in qualities of things is the foundation of all observation. This helps us to collect from the external world the material for the imagination.” Maria Montessori

Aistimateriaalit harjaannuttavat lapsen aisteja. Aisteja harjaannuttavat välineet auttavat lapsen hermoratojen muodostumisessa ja kehittymisessä sekä aivotoiminnan kehittymisessä. Välineet eivät varsinaisesti esittele uusia asioita, vaan auttavat lasta luokittelemaan, lajittelemaan, vertailemaan ja järjestämään ympäristön asioita erilaisten ominaisuuksien mukaan. Lapsi oppii myös laatua kuvaavia käsitteitä ja abstrakti käsite saa konkreettisen muodon. Lapsi oppii kiinnittämään huomiota ympäristönsä yksityiskohtiin ja laatuihin, kun hänellä on kokemuksen ja kielen avulla siihen paremmat edellytykset. Harjoitukset antavat lapselle valmiuksia myös kirjoittamiseen ja matemaattisiin tehtäviin.

Aistimateriaalileikeissä lapsi kehittää sosiaalisia taitojaan, vuoron odottamistaitoa, keskittymiskykyä sekä kielellisiä että motorisia valmiuksia. Lapsi voi harjaannuttaa tuntoaistiaan myös käyttämällä sokkoliinaa ja saada näin kokemuksia siitä minkälaista on ”nähdä” käsillä.

4.3 Kieli ja vuorovaikutus

”Pieni lapsi on alusta lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Kieli tukee lapsen ajattelutoimintojen kehitystä ja kommunikaation kehitystä merkitysten välittäjänä. Kielen tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanratkaisuun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille”.       

Kielen kehityksen herkkyyskausi on 2kk-5½-vuotiaalla lapsella, jolloin tämän kiinnostus kohdistuu ympärillä puhuttuun kieleen. Sosiaalisen kehityksen herkkyyskausi on 2½-6-vuotiaalla. Kieli kehittyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa lapsen ja ympärillä olevien ihmisten välillä. On tärkeää, että lapselle puhutaan hyvää ja rikasta kieltä. Montessori vertasi lapsen mieltä sieneen, joka imee itseensä kaikki vaikutteet ympäristöstään mitään valikoimatta.

Kielen materiaalit tukevat lapsen puheen ja kielen kehitystä. Tavoitteenamme on tukea monipuolisesti lapsen luontaista kiinnostusta kieleen; puhuttuun, kirjoitettuun ja luettuun kieleen.  Tuemme ja kunnioitamme lapsen herkkyyttä ja kiinnostusta. Monipuolinen kirjallisuus, kauno- ja tietokirjallisuus on myös lasten ulottuvilla lukunurkkauksessa. Kirjavalikoimamme sisältää pääasiassa sellaisia todenperäisiä satuja ja tarinoita, jotka kertovat lapsen kokemusmaailmasta ja johon lapsen on helppo samastua. Erityisesti kiinnitämme huomiota siihen, että sadut eivät herätä pelkoa herkimmissäkään lapsissa.

LAPSEN KIELELLISIÄ VALMIUKSIA TUKEVIA HARJOITUKSIA

Käytännön elämän töiden avulla lapsi harjoittelee liikkeen koordinaatiota esimerkiksi kaatelutöissä, avaamalla ja sulkemalla pulloja/rasioita, pyykin ripustamisessa ja kiillotustöissä pumpulipallosta kiinni pitäessä.

Aistimateriaalit syventävät lapsen kokemuksia. Esimerkiksi lieriöpalkin ja geometristen muotojen kiinni pitäminen kirjoitussormilla ja vaaleanpunaisen tornin kuutioiden ja ruskeiden portaiden särmiöiden kantaminen vahvistavat käden lihaksia ja antavat kokemuksia tarvittavasta voimasta. Aistimateriaalit auttavat lasta myös harjaannuttamaan ”the lightness of touch - kevyttä kättä” muun muassa hiekkapaperilevyillä ja geometrisillä muodoilla.

PUHUTTU KIELI

A) Sanasto

-Luokitellut korttisarjat auttavat lasta ympäristöön sopeutumisessa ja rikastuttavat sanavarastoa.

-Keskustelut

-laulut, laululeikit, runot, lorut, tarinat auttavat lasta kiinnittämään huomiota sanojen erilaisiin sävyihin ja painotuksiin.

-Käytännön elämän työt; lapsen kanssa keskustellaan esimerkiksi esineiden nimistä ja niiden osista ja käyttötarkoituksesta.

-Aistimateriaalit; lapsi oppii paljon nimiä ja laatusanoja.

-Matematiikan, kulttuuri, tiede ja taide; vuorovaikutusta myös tarinoiden, runojen, musiikin, draaman, askartelun ja maalaamisen kautta.

-Uutispiiri ja kysymysleikki antavat lapselle mahdollisuuden pienessä ryhmässä ilmaista itseään ja kuunnella muita.

B) Itseluottamus ja ilmaisutaito

              - Uutispiiri   

              - Kysymysleikki/saduttaminen                                                                                                  

              - Laululeikit

              - Hyvät tavat –piirit (Crace and Courtesy)

              - Draama

C) Kuuntelutaidot

              - Uutispiiri

              - Kysymysleikki/saduttaminen

              - Hyvät tavat –piirit

              - Tarinat, runot, lorut

              - Keskustelut

KIRJOITTAMAAN JA LUKEMAAN VALMISTAVAT TEHTÄVÄT

”Real writing is an experience, the outbreak of an inner impulse, an act of compliance with a higher activity: It is not an exercise.” Maria Montessori

1.      Äänneleikki lapsi oppii ensin kirjainten äänteet (nimet opitaan isojen kirjainten yhteydessä)

2.      Hiekkapaperikirjaimet,  äänteiden symbolit – ensin pienaakkoset

3.      Metallikuviot, harjaannuttavat oikeaa kirjoitussuuntaa

4.      Irtokirjaimet ovat lapsen apuna, kun käsi on vielä liian hidas kirjoittamaan, oikeinkirjoitus ei ole tärkeää alussa, tuemme lapsen innostusta kirjoittamiseen. Lapsen kirjoittaessa on tärkeää, että hän itse lukee, mitä on kirjoittanut. Sanojen luominen on aluksi lapselle innostavampaa, kuin toisen kirjoituksen lukeminen.

5.      Esinelaatikoiden avulla lapsi ymmärtää, että toisen ajatuksia voi lukea.

6.      Toimintakortit ja ympäristön sanakortit kannustavat lasta lukemaan ja kirjoittamaan

KIRJOITTAMINEN JA LUKEMINEN

Itse kirjoittaessa lapsi tietää mitä haluaa kirjoittaa. Hän osaa hajottaa sanan äänteiksi ja kirjoittaa kunkin äänteen symbolin. Lukiessa toisen tekstiä lapsi ei tiedä mitä lukee ennen kuin hän on katsonut symboleita, antanut jokaiselle äänteen, muistanut ne, liittänyt äänteet yhteen ja lopulta ymmärtänyt merkityksen. Merkityksen ymmärtämiseen lapsen täytyy tunnistaa sana ja yhdistää luettu omiin kokemuksiinsa. Lukemaan oppiminen on monimutkaisempaa kuin kirjoittamaan oppiminen, siksi rohkaisemme lapsia ensin kirjoittamaan omia ajatuksia. Lasta autetaan ilmaisemaan itseään, tunnistamaan symbolien äänteet ja liittämään äänteet yhteen.

Lasta kannustetaan harjaannuttamaan kättään kirjoittamista varten

1.      Tunnustelemaan ja jäljentämään hiekkapaperikirjaimia

2.      Kirjoitus kopioiden, viestien ja nimilappujen kirjoittamiseen

3.      Kirjainperheiden ja isojen hiekkapaperikirjainten tutkimiseen

4.      Välimerkkien käytön harjoittelemiseen

5.      Osallistumaan kirjoitettuun kysymysleikkiin ja omien tarinoiden kirjoittamiseen

Lasta rohkaistaan lukemaan oppimiseen

1.      Pienten kirjasten avulla

2.      Suomen kielen erikoisuuksia sisältävien kirjasten avulla

3.      Luokiteltujen korttien avulla

4.      Määritelmäkorttien lukemisharjoitusten avulla

5.      Lukuleikkien avulla tutustutaan sanaluokkiin

6.      ja lauseenjäsennykseen

Montessori on sanonut, että tekstin tarkoitus ei ole tulla luetuksi vaan tulla ymmärretyksi. On tärkeää, että lapsi oppii mekaanisen ja tulkitun lukemisen lisäksi arvostamaan ja rakastamaan kieltä ja lukemista = TOTAL READING.

4.4 Matemaattinen orientaatio

Lapsella on luontaisesti matemaattinen mieli. Montessorin matemaattiset välineet innostavat lasta tutkimaan aistiensa avulla, mahdollistaen manipulaation ja kokeilun, antaen lapsen itse oivaltaa.

Matematiikan välineistön tavoitteena on tukea lapsen luontaisesti matemaattista kiinnostusta. Lapsen matemaattisen mielen ansiosta hänellä on luontainen taipumus loogisuuteen, järjestelmällisyyteen ja tarkkuuteen. Lapsi luontaisesti vertailee, päättelee ja laskee. Lapsi oppii käsitteiden nimeämistä, luokittelemista, sarjoittamista, mittaamista ja oppii käyttämään matemaattisia taitojaan käytännön tilanteissa ja ongelmanratkaisussa.

MATEMAATTISIA VALMIUKSIA TUKEVAT HARJOITUKSET

Käytännön elämän töissä lapsen järjestelykyky ja loogisuus harjaantuvat. Lapsi saa kokemuksia esimerkiksi siitä miten korkealle kannua pitää nostaa siitä kaadettaessa, kuinka tiukalle purkin kansi on kierrettävä ja kuinka paljon kiillotusainetta on sopiva määrä. Matematiikkaa on myös esimerkiksi leipomisessa, ompelemisessa ja matkojen arvioimisessa.

Aistimateriaalien konkreettisuus auttaa lasta abstraktin käsityksen muodostamisessa. Lapsi saa kokemuksia esimerkiksi luokittelusta, vertailemisesta, valitsemisesta ja päätelmien tekemisestä. Materiaali mahdollistaa toiston, mikä on oppimisen ja ymmärtämisen edellytys.

MATEMATIIKAN OSA-ALUEET

Ryhmä 1  - Numerot 1-10 ja 0

Ryhmä 2 -  Kymmenjärjestelmä

Ryhmä 3 -  Luvut 11-19, lukujen 0-1000 vahvistaminen

Ryhmä 4 - Tärkeiden numeroyhdistelmien muistaminen

peruslaskutoimitusten laskeminen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku

Ryhmä 5 - Kohti abstraktia laskemista

Ryhmä 6 – Murto-osat ja –luvut

4.5 Luonnontieteellinen orientaatio / Kulttuuri

Kulttuurivälineistö antaa lapselle aistillisia kokemuksia maantieteestä, luonnontieteestä, musiikista, taiteesta ja tieteestä. Kulttuurivälineistön kautta lapsi saa lisää ideoita ympäristönsä ja maailman tutkimiseen. Välineistön tarkoituksena on auttaa lasta sopeutumaan ja sulautumaan ympäristöönsä ja innostua tutkimaan. Lapsi kehittää omaa persoonaansa sekä ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja.

”Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla syvennetään elollisen luonnon ilmiöihin. Luonnontieteelliselle orientaatiolle on ominaista kokeellisen menetelmän käyttö”.

Kasvi – ja eläintiede sisältää kokemuksia mm. eri maiden ja maanosien eläimistä, kasveista, sää- oloista ja –ilmiöistä. Tutustumme luontoon ja sen ihmeisiin kaikkina vuodenaikoina. Myönteiset kokemukset vahvistavat lapsen suhdetta luontoon.

Kestävä kehitys, ekologisuus on osa ympäristökasvatusta. Toteutamme kierrätystä mahdollisuuksien mukaan; paperin, kartongin ja bio- ja energiajätteen kierrätys. Liikkuessamme ulkona opettelemme ympäristön siistinä pitämistä ja siitä huolehtimista.                                       Lapsi oppii näkemään itsensä osana laajempaa kokonaisuutta, kosmista järjestelmää.

4.6 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio/Kulttuuri

”Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä samoin kuin nykyisyydestä niistä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet ja nähtävyydet saavat aikaulottuvuuden ja merkityksiä”.

Maantiede sisältää kokemuksia mm. avaruudesta, maapallosta, maanosista, eri maista, maa- ja vesimuodoista, eri maiden ihmisistä, asumuksista ja liikenteestä, ennen ja nyt. Myös aikalinja auttaa lasta ymmärtämään ajan käsitettä. Esittelemme lapselle ensimmäisenä maapallon, missä maanosat on tehty hiekkapaperista ja meret on sinisellä värillä (ja sileät). Näin kolmevuotias lapsi saa tunnustella ja nähdä konkreettisesti, että maapallomme on tehty maasta ja vedestä. Tästä alkaa tutustuminen, jota ohjaa lapsen mielenkiinto.

4.7 Esteettinen orientaatio/Kulttuuri

”…lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta samastuminen on yksi orientaation tärkeä prosessi”.

Ympäristömme on huoliteltu, siisti ja kaunis, mikä innostaa lasta tutkimaan ja työskentelemään sekä osallistumaan ympäristöstä huolehtimiseen yhtenä ryhmän tärkeänä jäsenenä.

Musiikki/Taide – kannustamme lasta ilmaisemaan itseään musiikin keinoin.

Kuunteleminen;  kuuloaistia harjoittavat leikit ja musiikin kuunteleminen ovat tärkeä osa musiikkia. Erilaisiin soittimiin, säveltäjiin ja musiikkiin tutustutaan lasten kiinnostuksen mukaan. Laulaminen; laulujen ja laululeikkien, lorujen, rytmiikka harjoitusten kautta lapsi saa kokemuksia perussykkeestä, rytmistä ja melodioista. Soittaminen; kehosoittimet, rytmisoittimet ja melodiasoittimet antavat lapselle mahdollisuuden tuottaa itse musiikkia yksin ja toisten kanssa. Musiikkiliikunnassa lapsi saa toimia osana ryhmää ja kokea perussykkeen, tempon ja dynamiikan vaihtelua.

Soittimet ovat lapsen käytössä päivittäin. Ryhmän yhteiset musiikkihetket ovat lapselle tärkeitä sosiaalisia tilanteita. Rohkaisemme lapsia myös omaehtoiseen musisointiin muutaman lapsen ryhmissä. 

”Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta”.

Tavoitteenamme on tukea lasta itsensä ilmaisemiseen ja että lapsi myös sitä kautta vahvistaa itseluottamustaan. Rohkaisemme lasta kokeilemaan piirtämisen ja maalaamisen erilaisia tekniikoita, taidekokeiluihin on mahdollisuus joka päivä. Myös muovailu, askartelu, käsi- ja puutyöt, tanssi, draama sekä kirjallisuus ovat osana taidekasvatustamme.

Tieteeseen tutustutaan tutkimalla esimerkiksi miten arkielämän tavarat käyttäytyvät erilaisissa olosuhteissa. Lapselle annetaan kokemuksia luonnonlaeista, jotka lapsi voi tunnistaa. Kirjallisuus ja lasten omat ideat ovat apuna ja uusien mielenkiintoisten kokeiden lähteenä.

Englannin kieleen tutustumme laulamalla, loruilemalla sekä satujen avulla. Tavoitteena on, että lapsi saa tutustua englannin kieleen, kielen kehityksen herkkyyskauden aikana, jolloin sen omaksuminen on helppoa. Tutustumme käsitteisiin ja asioihin, jotka ovat lapsille tuttuja suomen kielellä ja etenemme luonnollisesti lasten kiinnostuksen mukaan.

4.8 Eettinen orientaatio

”Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista”.

Ohjaamme lasta eettisten päämäärien, kuten inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden ja väkivallattomuuden suuntaan. Eettisen kasvatuksen tukemisen tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään oman käyttäytymisensä vaikutukset toisiin ihmisiin ja ympäristöön.

Käytännön elämän töihin liittyviä hyviä tapoja, harjoittelemme pienissä ryhmissä päivittäin tai viikoittain. Hyviä tapoja harjoitellaan pieninä ”näytelminä”, jolloin se on lapsille mieluisaa ja hauskaa.

Ristiriitatilanteet selvitämme välittömästi ja kehotamme lapsia kertomaan aikuisille, jos jotain ikävää on tapahtunut. Oikeudenmukaisuuden ja kunnioituksen kysymyksiä käsitellään silloin, kun keskustelua syntyy päivittäisten tapahtumien yhteydessä. Myös peloista ja syyllisyydestä keskustellaan niin, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi.

4.9 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio

”Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisesta sisällöstä”.

Montessoripedagogiikka on uskontokunnista riippumaton kasvatusfilosofia. Kunnioitamme kaikkia uskonnollisia sekä uskonnottomia katsomuksia.

Auringonsäteessä tutustutaan evankelisluterilaiseen uskontokatsomukseen kulttuurisidonnaisesti sekä mahdollisiin muihin leikkikoulun lasten omiin uskontoihin tai katsomuksen perinteisiin. Lapselle on varattu paikka hiljentymiseen.

5. VANHEMPIEN OSALLISUUS LAPSEN VARHAISKASVATUKSESSA

5.1 Kasvatuskumppanuus

”Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessin tukemisessa.  Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu sekä oman lapsensa tuntemus”.”

Luottamuksellinen ja avoin suhde lapsen vanhempien ja henkilökuntamme välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tuemme vanhempien ensisijaista kasvatusvastuuta. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa ja hänen tarpeensa parhaiten. Perheiden kasvatusnäkemysten kuunteleminen ja huomioiminen toiminnassa ovat tärkeä osa kasvatuskumppanuutta. Vähintään kerran vuodessa järjestämme vanhempainillan, jonka sisältöön vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa. Pyrimme järjestämään myös muita yhteisiä tilaisuuksia, joissa perheet voivat paremmin tutustua toisiinsa.

5.2 Vanhempien osallisuus ja yhteistyökäytännöt      

Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa varhaiskasvatussuunnitelmamme sisältöön ja osallistua sen arviointiin yhdessä muiden vanhempien kanssa.

Päivittäiset keskustelut hakutilanteessa, vanhempainillat, vanhempien keskustelut ovat tärkeä ja olennainen osa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. On tärkeää, että vanhemmat tietävät onko lapsi ollut päivän aikana tyytyväinen ja iloinen, mitä lapsi on päivän aikana tehnyt ja kenen kanssa hän on leikkinyt. On myös tärkeää, että lapsen yli ei puhuta hänen asioistaan, eikä kaikkea hänen tekemäänsä raportoida hänen kuullensa. Siksi mielestämme on tärkeää, että kuulumiset hakutilanteessa hoidetaan hienotunteisesti lapsi huomioiden tai muuna aikana. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä esiopetussuunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. Kuuntelemme mielellämme vanhempien palautetta, ideoita ja toiveet lapsen hoidon ja toiminnan kehittämisen suhteen. Perheet saavat lukuvuoden päätteeksi valokuvia muistoksi lapsen vuodesta joko cd:llä tai muistitikulla.

5.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi

”Tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen suunnitellessamme toimintaa. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen tämän hetkiset kokemukset, tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet”.

Laadimme henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman kullekin lapselle yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti.

6. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA

7. KIELI- JA KULTTUURINÄKÖKOHTIA VARHAISKASVATUKSESSA

Varhaiskasvatus perustuu yleisiin varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja lapsen kulttuurisen taustan ja äidinkielen huomioon ottamiseen. Leikkikoulumme oppimisympäristö on rakennettu siten, että lapsi pystyy toimimaan siinä, vaikka hänen äidinkielensä olisi joku muu, kuin suomi. Tuemme lapsen suomen kielen kehitystä yhtenä tärkeänä osana varhaiskasvatustamme.

Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä on perheellä.                                    

8. YHTEISTYÖVERKOSTO

Teemme yhteistyötä alueen päivähoitoviraston sekä muiden päiväkotien kanssa ja olemme yhteydessä lasten tuleviin kouluihin. Koulun opettajan kanssa sovitaan esikoululaisten vierailut tulevassa koulussaan sekä tapaamisia tulevien luokkatovereiden kanssa.

9. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Arvioimme ja keskustelemme toiminnastamme päivittäin. Pidämme koko henkilökunnan yhteisen arviointipalaverin yksi tai kaksi kertaa kuussa tarpeen mukaan. Avoimien keskustelujen ja arvioinnin avulla pidämme yllä luottamusta oman osaamisen  jatkuvaan kehittymiseen.

Lapsen havainnointi on olennainen osa työtämme. Kirjaamme havainnot kustakin lapsesta. Seuraamme ja tuemme kunkin lapsen kehitystä, oppimista, sosiaalisia taitoja ja tunne-elämää yhteistyössä vanhempien kanssa.

10. ESIOPETUS

”Myöskään esiopetuksessa ei ole varsinaisia oppiaineita. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet voidaan sijoittaa varhaiskasvatuksen sisällöllisten orientaatioiden yhteyteen”.

11. LIITTEET

Yhteystiedot:

Montessorileikkikoulu Auringonsäde

Kuusikallionkuja 3 F

02210 Espoo

040-778 3839 (mieluiten klo 12.30-13.45 ja 14.15-17)

www.auringonsade.fi

kirsikka@auringonsade.fi